Koiran tarpeet raakaruokinnassa
Koiran tarpeet
Koiran tarpeet muuttuvat koko ajan. Siihen vaikuttaa moni asia
- koiran aktiivisuus eli kuinka paljon se liikuu,
- stressi eli kaikki jännittävät ja pelottavat asiat
- onko ulkona kuumaa tai kylmää
- hormonit, kuten kiima-aika
- onko pimeää vai valoisaa
Koiran tarpeille voidaan laskea perustaso. Sitä kutsutaan ylläpitotasoksi. Se on se määrä erilaisia aineita, jotka koira tarvitsee joka päivä. Ravintoaineiden määrää täytyy silti muuttaa. Määrää nostetaan tai lasketaan, jos uskoo koiran tarpeiden muuttuvan. Se tehdään yleensä laskemalla tai nostamalla ruuan rasvan määrää. Silloin annetaan enemmän tai vähemmän ruokaa. Voi antaa myös rasvattomampaa lihaa tai antaa rasvaisempaa.
Monet koiran tarpeista ilmoitetaan ruuan energian kautta. Tämä tarkoittaa, että kun koira syö enemmän, niin se saa esimerkiksi rautaa enemmän. Koira syö enemmän, jos sen kulutus on enemmän. Sama toimii päinvastoin. Kun koira tarvitsee vähemmän, niin se myös syö vähemmän. Silloin se saa esimerkiksi rautaa vähemmän.
Tuo tapa on tullut tutkimuksista. Niissä käytettiin aina samanlaista ruokaa. Kun ruokaa muutettiin, niin ruokamäärä ilmoitettiin aina samalla tavalla laskettuna annoskokona. Useimmiten määrä oli jokaista syötyä 1000 kilokaloria kohden. Samaa tapaa käytetään kuivamuonien valmistuksessa. Se johtuu siitä, että ei tiedetä kuinka paljon määrätyn kokoinen koira syö. Samankokoiset koirat voivat syödä eri määrän ruokaa. Se on erittäin vaikea tapa laskea ruokintaa. Sitä ei käytetä kuin tutkimuksissa ja teollisuudessa.
Otetaan sinkki esimerkiksi. Katsotaan mitä tapahtuu kun koiran tarve lasketaan eri tavoilla.
Kun käytetään energiatiheyttä, niin koiran tarve on 9,7 mg/4,18 MJ (4,18 megajoulea on sama asia kuin 1000 kcal eli kilokaloria)
30 kg painava koira tarvitsee päivässä noin 7 MJ energiaa. Sinkin tarve on silloin 16,2 mg.
Koiran tarve ilmoitetaan yleensä metaboliselle painolle. Se on elopaino potenssiin 0,75 (kg^0,75). Normaalisti koiran tarpeet lasketaan aina metaboliselle painolle.
Koiran tarpeet voidaan laskea myös elopainolle eli sille painolle, jonka vaaka näyttää.
Koiran virallinen tarve sinkille on 2 mg metabolista painoa kohden. Se ilmoitetaan 2 mg/kgME (kg = kilogramma, ME = metabolinen). Koiran tarve olisi 25,6 mg sinkkiä.
Usein käytetään korkeampaa tarvetta 2 mg/kg. Silloin 30 kg painavan koiran pitäisi saada 60 mg sinkkiä.
Sinkin tarpeelle saatiin kolme erilaista määrää. Noin 16 mg, noin 26 mg ja 60 mg. Suurin määrä on noin neljä neljä kertaa isompi kuin pienin. Erot ovat suuret riippuen miten lasketaan. Kaikki tavat ovat kuitenkin oikein. Ero tulee siitä mitä pidetään tärkeänä.
Tämä tarkoittaa sitä, että annoksen ei tarvitse olla tarkka. Jos koiralle on laskettu 26 mg annos, niin sille voi antaa 30 mg. Tai 25 mg. Voi antaa jopa kaksi 30 mg tablettia.
Tärkeää on, että ei anneta liian vähän. Liioitella ei myöskään saa.
Se tapa, jossa tarve ilmoitetaan 4,18 megajoulea tai 1000 kilokaloria kohden, on nimeltään energiatiheys,
Kilo laihaa tavallista ruokaa ei ole sama asia kuin kilo rasvaista energiaruokaa. Kun tarve ilmoitetaan energiatiheydelle, niin siitä voidaan laskea paljonko koiran on syötävä ruokaa. Laskeminen vaatii, että ensin lasketaan koiran tarve kaloreille eli energialle.
Oletetaan, että ruuassa on 500 kilojoulea 100 grammassa ruokaa (500 kJ/100 g). Silloin 30 kg koiran olisi syötävä sitä lähes 1,5 kiloa saadakseen riittävästi sinkkiä.
Jos ruuassa olisi 2 megajoulea eli 2000 kilojoulea 100 grammassa (2 MJ/100 g), niin 350 grammaa ruokaa riittäisi.
Koska tuo on paljon vaikeampi tapa laskea kuin kertolasku koiran painon kanssa, niin energiatiheyttä ei käytetä. Silloin 30 kg koira tarvitsee 60 mg sinkkiä. Ei tarvitse välittää syökö se 500 grammaa vai kilon.
Energiatiheys täytyy ymmärtää ja osata vain, jos tekee koiranruokia työkseen. Koiranomistajille se on vain yleissivistystä.
Jatkuu seuraavalla sivulla…