Ruokinnasta ollaan montaa mieltä. On paljon erilaisia tapoja ruokkia koiraa. Joskus ruokinta perustuu tietoon. Usein ruokinnassa on mukana luuloja ja väärinymmärryksiä. Urheilevien koirien ruokintaa on tutkittu. Yleensä on selvitetty greyhoundeja ja valjakkokoiria. Siitä huolimatta ruokinnasta ei tiedetä paljoakaan. Kuivamuonissa puhutaan tutkitusta tiedosta. Useimmiten kyse on heikkolaatuisista tutkimuksista. Välillä käyttäjien kokemuksia kutsutaan tutkimukseksi.
Yleiskielinen versio: Katiska
Tutkimukset ovat usein vanhoja. Ne voivat olla yli 40 vuotta sitten tehtyjä. Nykyinen ruokinta ja ruokien laatu on erilaista.
Koiran ruuilla tehdää isoa bisnestä. Ne tuottavat maailmassa miljardeja euroja. Silti hyvin tutkimusten löytäminen on vaikeaa. Tutkkimukset keskittyvät yleisiin asioihin. Greyhoundit tarvitsisivat erikoistietoa. Niiden ratajuoksu on erilaista kuin muut harrastukset.
Tutkimuksia on vähän
Greyhoundien ruokintasuositukset perustuvat muutamaan tutkimukseen. Myös kyselyjen perusteella tehdään suosituksia.
- Kysely maailman parhailta greyhoundien treenareilta (Griffits, 1969; Guccione 1980)
- Teoriat, jotka on rakennettu yleisistä tutkimuksista. Lisäksi on laskelmia greyhoundeista, jotka kilpailevat (Kohnke, 1989a&b; Grandjean, 1991, 1992, 1993a&b).
- Erikoistutkimuksia erilaisista ravintoaineista. Niissä on tutkittu miten ravintoaineen vaikuttavat kasvuun, yyläpitoon ja kilpailemiseen (Grandjean, 1983; Gannon ja Kendall, 1982; Toll, 1992).
1990 luvun lopulla tehtiin pienempiä tutkimuksia. Niitä tehtiin Australian ja USA:n yliopistoissa. Tutkimusten tulokset eivät ole koottuna missään. Tavalliset harrastajat eivät saa lukea niitä.
Pentuja ja vanhoja koiria on tutkittu vähän. Greyhoundeille on käytettävä muiden rotujen tutkimuksia. Lisäksi on sovellettava muita eläimiä. Kokemusperäistä tietoa käytetään myös.
Muualla maailmassa greyhoundeja ruokitaan eri tavalla. Se ei helpota asiaa Suomessa.
Maiden väliset erot
Suomessa käytetään eniten kuivamuonia. Lihan käyttö yleistyy koko ajan. Ruotsissa lihaa annetaan koirille erittäin harvoin, Siellä on silti 10 kertaa enemmän kilpakoiria.
Muualla maailmassa greyhoundeja hoidetaan eri tavalla. Australiassa ja Irlannissa koirat ruokitaan kaksi kertaa päivässä. Aamuruoka on pieni ja siinä on paljon vettä. Lisäksi käytetään paljon hiilihydraatteja. Ne tulevat yleensä kasviksista, puuroista tai kuivamuonasta.
Irlannissa koirat ruokitaan kaksi kertaa päivässä, koska kenneleissä ei ole vettä. Koirat ovat kahdestaan aina yhdessä kennelissä. Ne voisivat kaataa veden. Se pilaisi kuivikkeet. Kaksi ruokintaa tarvitaan juottamisen takia. Koiria juotetaan lisäksi ulkoilujen aikana.
Iltaruoka on Australiassa kuivamuonaa, lihaa ja vihanneksia. Ne sekoitetaan muhennokseksi. Australiassa on kuuma. koirat ovat yleensä yksi kenneleissä. Kennelit ovat usein ilmastoituja. Koiria täytyy silti juottaa enemmän. Siksi niille annetaan kaksi kertaa päivässä ruokaa.
Irlannissa käytetään enemmän kuivamuonaa. Jos annetaan lihaa joukkoon, niin sitä on vähän. Kuivamuonan laatu on yleensä huonoa. Iso-Britanniassa syötetään samalla tavalla
USA:ssa syötetään kerran päivässä. Greyhound saa noin 600 grammaa lihaa. Se saa myös saman verran kuivamuonaa. Kuivamuonan tilalla voidaan antaa erikoisia koirankeksejä. Ne ovat tiukaksi keksiksi puristettua kuivamuonaa. Joukkoon voidaan lisätä keitettyjä vihanneksia.
Monet suomalaiset luulivat, että kaksi ruokintaa tehdään Irlannissa koirien takia. He alkoivat ruokkimaan kahdesti päivässä. Luulo oli väärä. Ei ymmärretty juottamisen merkitystä.
Suomeen tuotiin takavuosina Irannista Red Mills ja Gain merkkistä kuivamuonaa. Niitä annettiin greyhoundeille palkinnoksi. Ruokia myös myytiin. Monet suomalaiset luulivat niitä hyviksi ruuiksi. Luulo johtui siitä, että Irlannissa kilpakoirat syövät niitä. Gain ja Red Mills olivat suurimpia merkkejä. Ne olivat halpoja. Laatu ei ollut kovinkaan hyvä. Koirat söivät Irlannissa noita ruokia siksi, että ne olivat halpoja. Eivät siksi, että ne olisivat olleet hyviä.
Irlantilaiset myös lisäsivät hiukan lihaa. Suomalaiset antoivat silloin pelkkää kuivamuonaa.
Kyselyjen takia tiedetään maailmalta:
- Eniten käytetään kuivamuonaa. Lihaa voidaan lisätä joukkoon.
- Ruokinta muuttui treenarin mukaan
- Koirat voittivat erilaisilla ruuilla
- Lihan, rasvan ja kuivamuonan annostelu riippui kilpailupainosta
- Treenarit eivät oikein tienneet paljonko tarvittaisiin lisäravinteita
Energian tarve
Greyhoundit kiihdyttävät nopeasti. Ne ovat myös erittäin nopeita. Ranskalainen tutkija Grandjean on tutkinut mitä suoritus tekee energian kulutukselle.
Greyhoudin kilpailu kestää noin 30 sekuntia. Aika riippuu kilpailumatkan pituudesta. Grandjean laski, että kilpailu kuluttaa aineenvaihdunnassa 75 kilokaloria (kcal). Se on alle 5 prosenttia greyhoundin koko päivän energiankulutuksesta. Se on hyvin vähän.
Energia tuotetaan molekyylillä, jonka nimi on ATP. Se on pienin mahdollinen tapa tuottaa soluissa energiaa,
Greyhound tekee kilpailussa kolmella tavalla energiaa.
- Greyhound käyttää varastoissa olevaa ATP:tä. Siinä auttaa yhdiste fosfokreatiini. Greyhound saa niillä energiaa ensimmöiset 2 sekuntia.
- Greyhound tekee kaloreita glukoosista. Se on solujen käyttämä sokeri. Lisää glukoosia saadaan glykogeenista. Se on glukoosin varastomuoto. Niistä saadaan vajaa 70 % energiasta. Se on noin 50 kilokaloria. Glukoosilla tuotettu energia synnyttää maitohappoa. Maitohappo on kuona-aine. Energian tuottamista glukoosista kutsutaan anaerobiseksi metaboliaksi. Se tarkoittaa ilman happea tehtävää aineenvaihduntaa, jossa syntyy energiaa.
- Kolmas tapa on aerobinen. Se tarkoittaa hapen avulla energian tuottamista. Siinä muutetaan maitohappoa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Se on hitaampi tapa tuottaa energiaa. Siksi se tapahtuu vasta kilpailun lopussa. Greyhound saa siitä kuitenkin noin 30 prosenttia energiastaan. Se tarkoittaa noin 23 kilokaloria.
Väsymys ja heikkous rasituksen jälkeen johtuu energian puutteesta. Solujen ATP- ja glukoosivarastot ovat lähes loppu. Väsymystä aiheuttaa myös maitohappo. Se happamoittaa elimistöä.
Miten tämä liittyy ruokintaan?
Teoriassa suostuskykyä voitaisiin parantaa isommilla varastoilla. Ihmisillä asiaa on tutkittu ja se saattaisia toimia. Koira on erilainen kuin ihminen. Koira käyttää ihmistä paremmin rasvaa.
Ihmisillä glukoosin varastointi tehdää hiilihydraattitankkauksella. Siinä on omat riskinä. Tutkimusten mukaan mysö maitohapon määrä nousee. Se saattaa aiheuttaa lihasvammoja. Myös ylirasitusoireet voivat pahentua.
Hiilihydraatit ovat sokeria. Sokeri nostaa insuliinin määrä. Insuliini laskee verensokeria. Se aiheuttaa väsymyksen tunteen. Jos greyhoundille tekee hiilihydraattitankkauksen ennen kilpailuja, niin se tuntee itsensä väsyneeksi.
Sokerit vaikuttavat aivoihin. Kun ruuassa on paljin sokeria, niin se lisää serotoniinin määrää. Serotoniini on hormoni. Se lisää hyvän olon tunnetta ja rauhallisuutta. Se myös väsyttää.
Jos ruuassa on paljoin proteiineja, niin vaikutus on erilainen. Aminohapot tyrosiini ja fenyylialaniini lisäävät kahden hormonin määrää. Nämä ovat norepinefriini ja dopamiini. Niillä on kiihdyttävä vaikutus.
Nuo on tutkittu ihmisillä. Ei tiedetä päteekö ne koirilla.
Pentuaikana tehdään pohja
Pentuaika on tärkeä kaikille kilpakoirille. Pentuaika on ennen 14 kuukautta eli 1 v 2 kk.
Pennun ruokkiminen riippuu siitä miten se elää. Jos se liikkuu paljon ja asuu kennelissä, niin ruokaa tarvitaan enemmän. Sisäkoira tarvitsee vähemmän ruokaa. Kyse on energian kulutuksesta.
Kaikki pennut tarvitsevat eläinproteiinia. Se on hyvälaatuista kasvavalle koiralle. Proteiinista rakennetaan lihakset.
Menestyneet kasvattajat ovat samaa mieltä yhdestä asiasta. Ruokaa tärkeämpi asia on liikunta. Kasvava greyhound ei koskaan liiku liikaa. Se koskee vapaata liikkumista. Pakottaa ei saa.
Elimistö pystyy paikkaamaan ruokinnan virheitä. Liikunnan puutetta ei korjaa mikään.
